Etusivu » Voiko testamentilla lapsen jättää ilman perintöä?

Voiko testamentilla lapsen jättää ilman perintöä?

Pentti ja Katri olivat saaneet ystävien kautta yhteystietoni ja olivat minuun yhteydessä testamentin tekoa varten. He kertoivat minulle huolensa siitä, miten heidän omaisuutensa käy jos toinen menehtyy. Pentti oli alkanut sairastelemaan ja häneltä oli löytynyt syöpä.

VOIKO LAPSEN JÄTTÄÄ PERINNÖTTÄ

Pariskunnalla oli omien kahden lapsen lisäksi pienenä poikana adoptoitu lapsi. He olivat kasvattaneet kaikkia lapsia samalla tavalla, mutta adoptiopoika joutui murrosiässä huonoille teille: Oli rötöstelyä, liiallista alkoholinkäyttöä ja kaikkea epämääräistä. Yhteys adoptiopoikaan katkesi lopulta kokonaan jossain vaiheessa. He olivat saaneet myös tiedon, että adoptiopojalle oli määrätty maistraatista yleinen edunvalvoja.

Etenkin Pentillä tuli huoli siitä miten omaisuus jaetaan Katrin ja lasten kesken, jos aika hänestä jättää? Periikö adoptiopoika saman osuuden kun biologiset lapset, vaikka yhteydenpito on katkennut? Voisiko maistraatti adoptiopojan edunvalvojana myydä heidän kotinsa perinnönjakoa varten?

Pariskunnan biologinen poika Hannu asui naimattomana vanhempiensa talon yhteyteen rakennetussa piharakennuksessa ja tytär Kati asui perheineen omillaan. Pentillä ja Katrilla ei ollut juuri muuta omaisuutta kuin hieno jokirantapaikka, missä heidän poikansakin vakituisesti asui omassa rantamökissä. Pentti oli perinyt paikan vanhemmiltaan ja heillä oli harras toive jättää suvun paikka lapsilleen.

Leskellä on elinikäinen oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina pidetty asunto.

Lohdutin heti aluksi Penttiä ja Katria, että maistraatti ei voi heidän rakasta kotipaikkaansa myydä, vaan lain mukaan leskellä on elinikäinen oikeus pitää hallinnassaan yhteisenä kotina pidetty asunto. Leskellä on tämä oikeus, vaikka yhteisenä kotina pidetty talo olisi vain menehtyneen puolison nimissä. Avopuolisoita tämä oikeus ei kuitenkaan koske ja avoliitossa elävien kannattaa huolehtia eläessään testamenttiasiat hyvissä ajoin kuntoon! Molempien puolisoiden kuollessa lain mukaan jokainen heidän lapsensa, myös adoptiolapsi, perii yhtä suuren osuuden heidän omaisuudestaan (perimisoikeuteen vaikuttaa adioptiovuosi!) Testamentilla lapsi voidaan tehdä perinnöttömäksi, mutta tällöin hänellä on kuitenkin oikeus vaatia lakiosa, joka on puolet siitä mikä hänelle oikeasti kuuluisi lakimääräisestä perinnöstä.

Omaisuuttaan voi elinaikanaan lahjoittaa haluamallaan tavalla

Kerroin Pentille ja Katrille, että halutessaan he voisivat lahjoittaa kotipaikkansa lapsilleen. Kun puhutaan lapselle annettavasta ennakkoperinnöstä niin silloin se lain näkökulmasta on lahja. Lahjakirjassa voi määritellä onko lahja saajalleen ennakkoperintöä vai ei. Lahjakirjassa voidaan myös määritellä ettei lahjan saajien aviopuolisoilla ole avioikeutta lahjoitettuun omaisuuteen. Lahjan saaja maksaa lahjasta lahjaveron, jota voi pienentää pidättämällä hallintaoikeuden lahjoitettuun omaisuuteen. Verottajan sivuilta löytyvät seikkaperäiset tiedot lahjaveron muodostumisesta. Eli jos on huolissaan omaisuuden jakamisesta oman kuolemansa jälkeen, voi sitä elinaikanaan lahjoittaa haluamallaan tavalla ja pidättää lahjoitettuun omaisuuteen elinikäinen hallintaoikeus. Lahjoittamalla siis voit itse päättää miten omaisuudellasi käy poismenosi jälkeen, eikä esimerkiksi huonoilla teillä joutunut lapsi tai hänen puoliso pääse omaisuutesi käsiksi.

Pentti ja Katri eivät kuitenkaan halunneet lahjoittaa kotipaikkaansa kummallekin lapselle, koska heidän pojallaan ei ollut lapsia: Jos Hannu kuolisi eikä heitä vanhempiaan olisi, perisi hänet sisarukset eli myös adoptioveli. Ehdotin Pentille ja Katrille, että kotipaikasta vuokrattaisiin Hannulle määräala rakennuksineen. Vuokrasopimuksella Hannulle annettiin siis hallintaoikeus 50 vuodeksi tiettyyn osaan kotipaikasta. Vuokraoikeus kirjattiin erityisenä oikeutena maanmittauslaitoksella.

Lahjakirjalla tyttärelle Katille lahjoitettiin omistusoikeus kotipaikkaan, johon Pentti ja Katri pidättivät elinikäisen hallintaoikeuden ja jota rasitti Hannun vuokraoikeus. Samalla laadittiin myös testamentti, jossa Hannu testamenttasi hallintaoikeuden kotipaikkaan sisarelleen. Pentin ja Katrin kuollessa ei heillä nyt olisi muuta jaettavaa omaisuutta kuin tilillä olevat rahavarat. Jaettavia rahavaroja varten he tekivät testamentin, jossa adoptipojalla olisi vain lakiosa heidän omaisuuteensa.

”Omaisuus kannattaa turvata myös siltä varalta, että ei siihen itse enää kykene.”

Testamentti tulee voimaan kun testamentintekijä kuolee. Laatimalla edunvalvontavaltuutuksen voit ennalta määrätä kuka omaisuudestasi huolehtii, jos et siihen itse enää kykene. Jokaisella 18-vuotiaalla, jolla on lapsia ja/tai omaisuutta tulisi olla edunvalvontavaltakirja tehtynä.

Neuvoin Penttiä, Katria, Hannua ja Katia laatimaan lisäksi vielä edunvalvontavaltuutukset. Jos joku heistä joutuisi sellaiseen sairauden tilaan, että heillä ei olisi ymmärrystä hoitaa omaisuuttaan, joutuisi ilman edunvalvontavaltuutusta omaisuuden hoidossa kääntymään maistraatin puoleen. Tällöin omaisuuden hoidossa jouduttaisiin kysymään oikeustoimiin lupa myös adoptiopojan edunvalvojalta. Edunvalvontavaltuutuksella he määräsivät henkilön, jolla olisi oikeus hoitaa heidän omaisuuttaan, jos he eivät itse siihen kykenisi.

Pentti ja Katri laativat siis lahjakirjan ja vuokrasopimusken lisäksi testamentin ja edunvalvontavaltuutukset. Heidän biologiset lapsensa laativat myös testamentin ja edunvalvontavaltuutukset. Näillä oikeudellisen ennakoinnin keinoin adoptiopojan perintöoikeus minimoitiin. Pentti ja Katri voivat jatkaa elämäänsä hyvillä mielin varmoina siitä, että heidän omaisuutensa on heidän haluamissa käsissä.

Maria Saarenpää

Kiinteistöasiantuntija