Etusivu » Jos teet kesämökistä kauppakirjan itse, niin huomioi ainakin nämä seikat!

Jos teet kesämökistä kauppakirjan itse, niin huomioi ainakin nämä seikat!

Kesämökkikauppa käy parhaillaan kuumana. Jos sait mökin kaupaksi, saatat suunnitella säästäväsi laaatimalla kauppakirjan itse. Jos mökki sijaitsee omalla maalla täytyy perinteisellä tavalla kaupanvahvistajan vahvistaa kauppakirja kaupan osapuolten ollessa yhtäaikaa läsnä kauppakirjaa allekirjoitettaessa ja kauppakirja tulee olla maakaaren 2. luvun mukaan laadittu. Tai sitten voit käyttää nykyaikaista maanmittauslaitoksen ylläpitämää sähköistä kiinteistövaihdannan palvelua.

Netistä löytyy kiinteistön kauppakirjaan hyviä pohjia ja sähköinen palvelu opastaa käyttäjäänsä teknisesti toteuttamaan kiinteistön kaupan oikeaoppisesti.

Ainoa asia, jossa voidaan mennä metsään, on kaupan kohteen kunto. Kaupanteon jälkeen myyjällä on kiinteistölainsäädännön perusteella 5 vuoden vastuu kaupan kohteen piilevistä virheistä. Myyjän vastuuta ei voida poistaa yleisillä kauppakirjaan lisättävillä lauseilla, kuten ”myydään sellaisena kun se viimeksi esiteltäessä ostajalle oli” tai ”myyjä ei vastaa kaupan jälkeen ilmitulleista vioista vaan ne on otettu huomioon maksetussa kauppahinnassa”.

Jos myyjän vastuuta halutaan rajata kaupan jälkeen, tulee kauppakirjaan yksilöidä tarkasti mistä myyjä ei vastaa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että ostajan ja myyjän kannattaa tutkia esimerkiksi kesämökin kunto huolellisesti.

Tyypillinen kauppakirjan ehto, jolla on haluttu kertoa kaupan kunnosta on on yleensä seuraavanlainen:

Myyjä on selvittänyt ostajalle kiinteistön, rakennuksen ja kauppaan kuuluvan tarpeiston kunnon ja vakuuttaa, että ne ovat selvittelyn mukaisessa kunnossa. Rakennuksessa voi olla rakennuksen ikä ja huomioon ottaen virheitä, joista myyjä ei ole pystynyt antaman tietoa. Tällaisten salaisten virheiden osalta myyjän vastuu määräytyy Maakaaren mukaan. Ostaja on tarkastanutkaupan kohteen ja hyväksyy kaupan kohteen siinä kunnossa kun se on tarkastushetkellä.”

Mitäs olette mieltä, onko ehto kummallekin osapuolelle reilu? Matti ostaa 25 000 eurolla 60-luvulla rakennetun peruskuntoisen mökin Iijoen rannalta Eerolta. Kaupan jälkeen Matti huomaa mökin alapohjan lautojen olevan lahoja ja vaatii Eerolta kauppahinnasta hyvitystä. Onko tässä tapauksessa Matti velvollinen korvaamaan, jos kauppakirjassa on yllä kursivoidun mukainen kauppakirjan ehto?

Matti ainakin on sitä mieltä että Eero on velvollinen korvaamaan ja Eero on toista mieltä. Kumpikin laittaa juristit selvittämään onko kaupan jälkeen ilmennyt virhe sellainen salainen virhe, joka maakaaren mukaan on myyjän korvattava ostajalle.

Jotta juristeja ei työllistettäisi ja kaupan kummankin osapuolen oikeusturva toteutuisi, tämän kaltaisissa tapauksissa kannattaa ennen kaupasta päättämistä suorittaa seuraavat toimenpiteet:

  1. Tutki kaupan kohteen kunto huolella. Jos ei haluta käyttää ulkopuolisia kuntotarkastajia, kannattaa myyjän ja ostajan yhdessä tutkia esimerkiksi mökin yläpohja, alapohja, vesipisteet, ikkunanpielet ja piipunjuuri; ottaa muistin turvaksi kuvia ja kirjata löydökset ylös. Kauppakirjaan kannattaa kirjoittaa löydökset ylös esimerkiksi seuraavalla tavalla: Myyjä ja ostaja ovat yhdessä todeneet, että vapaa-ajanrakennuksen yläpohjassa on seuraavat alla yksilöidyt puutteet, jotka ostaja ottaa vastatakseen, eikä myyjä ole niistä myöhemmin vastuussa ja puutteet on huomioitu nyt maksetussa kauppahinnassa.
  2. Kuvaile kauppakirjassa miten myyjä on selvittänyt rakennuksen kuntoa ostajalle? Onko tehty yllä esiteltyä tarkastusta alapohjaan, onko suoritettu rakenneaukaisuja yms.
  3. Jos kauppahinta on verrattain alhainen, eritelkää kauppakirjaan miten se jakaantuu tontin, liittymien ja sillä olevan rakennuksen kesken? Jos rakennuksessa ilmenee kaupan jälkeen piilevä virhe, erittely helpottaa suhteuttamaan myyjän vastuuta. Jos kauppahinta on 25 000 € ja vapaa-ajan rakennuksen arvo siitä 5000 €, on sanomattakin selvää, että rakennus ei ole kovin hyvässä kunnossa eikä myyjä ole velvollinen korjaamaan 2000 € lahovauriota. Mielestäni ei riitä, että kauppakirjassa mainitaan, että rakennus myydään huono/hyvä/perus/remonttikuntoisena. Edellä mainitut kuvaukset ovat mielipidekysymyksiä: toisen mielestä remonttikuntoinen on purkukuntoinen jne.

Kirjoittaja Maria Saarenpää on työskennellyt Oulun seudulla kiinteistönvälittäjänä yli 20 vuotta.

Maria Saarenpää, LKV, YKV, AKA, Julkinen kaupanvahvistaja