Hallintaoikeus vai omistusoikeustestamentti puolison turvaksi?

Aviopuoliso ei peri!

Pariskunnilla on yleensä virheellinen harhaluulo, että puoliso perii puolet ensiksi kuolleen puolison poismenon jälkeen. Todellisuudessa lesken ja kuolleen puolison välillä tehdään ensin ositus, jonka jälkeen lapset perivät kokonaisuudessaan kuolleen vanhempansa:

Avioliiton päättyessä toisen puolison kuolemaan toimitetaan puolisoiden välillä omaisuuden ositus, jos puolisoilla oli avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Osituksessa molempien puolisoiden omaisuus lasketaan yhteen ja kumpikin puoliso saa arvomääräisesti puolet tästä. Jotta tähän lopputulokseen päästään, varakkaampi puoliso luovuttaa toiselle puolisolle omaisuuttaan ns. tasinkona niin paljon, että kummankin netto-omaisuus on yhtä suuri. Kuolleen vanhemman omaisuus jaetaan osituksen jälkeen perillisten kesken. Jos leski saa tasinkoa kuolleelta puolisolta ei lesken tarvitse maksaa n veroa saamastaan tasingosta.

Puolittamisperiaatteesta on kuitenkin olemassa poikkeus. Jos leski onkin varakkaampi kuin ensin kuollut puoliso, ei leskellä ole velvollisuutta luovuttaa omaisuuttaan tasinkona kuolinpesälle ja sitä kautta ensin kuolleen perillisille. Jos leski vetoaa tähän oikeuteensa, ositus toimitetaan siten, että leski ja kuolinpesä pitävät kumpikin oman omaisuutensa eikä varallisuuseroja tasoiteta tasingolla. Tällöin pelkästään kuolinpesän oma omaisuus jaetaan perillisten kesken. Lisäksi leskellä on aina oikeus pitää jakamattomana yhteisenä kotina pidetty asunto ja siinä oelva irtaimisto.

Kannattaa muistaa, että avopuolisoilla ei ole mitää oikeuksia ensiksi kuolleen puolison omaisuuteen . Avopuolison aseman voi kuitenkin turvata testamentilla.

Keskinäisellä testamentilla voi turvata sekä avio- ja avopuolison aseman

Keskinäisellä testamentilla puolisot yleensä määräävät omaisuutensa toisen kuollessa elävälle puolisolle. Keskinäisen testamentin laatiminen on erittäin suositeltavaa etenkin pariskunnille, joilla ei ole omia lapsia, jotta perinnönjaosta voidaan sulkea pois usein kaukaisetkin toisen puolison sukulaiset.

Erityisen suositeltavaa keskinäinen testamentti on myös avopuolisoille, koska avioliiton mahdollistama avio-oikeus ei turvaa kuolintapauksen jälkeen elävän, vähävaraisemman puolison taloudellista tilannetta. Keskinäisellä testamentilla voidaan turvata avio- tai avolesken oikeudet ja taloudellinen tilanne paremmin myös tilanteessa, jossa aviopuolisoilla on lapsia.

Hallintaoikeustestamentti. Saako leski ensiksi kuolleen puolison tilillä olevat rahat?

Jos puolisot tekevät keskinäisen hallintaoikeustestamentin tarkoittaa se, että leski saa käyttöoikeuden ensiksi kuolleen omaisuuteen: Avopuoliso saa asua ensiksi kuolleen avopuolison omistamassa asunnossa, mutta ei saa myydä sitä tai jos saa hallintaoikeuden metsään, saa metsästä hakata metsän vuotuisan kasvun. (Huomioi, että, jos olette olleet avioliitossa, on leskellä ensiksi kuolleen puolison jälkeen aina oikeus pitää jakamattomana yhteisenä kotina pidetty asunto)

Hallintaoikeustestamentti on käyttöoikeustestamentti: sen saaja saa hallita testamentattua omaisuutta sekä nauttia sen koron ja tuoton.

Hallintaoikeustestamenti ei tarkoita oikeutta käyttää pesän rahavaroja lesken omaan elatukseen tai muuten lesken itsensä hyväksi, vaan rahavarat on sijoitettava tuottavasti mutta riskittömästi kuolinpesän nimiin.

Rahavaroja ei saa sekoittaa (niin kuin ei muutakaan pesän omaisuutta) lesken omin varoihin, eli rahavaroja ei saa siirtää lesken pankkitilille. Ne eivät ole lesken varoja, vain (väliaikaisesti) hänen hallinnassaan. Leskellä on kuitenkin oikeus varojen tuottoon, rahavarojen osalta korkoon.

Milloin hallintaoikeustestamentti kannattaa tehdä?

Hallintaoikeuden saaja välttyy maksamasta perinnöstään perintöveroa, sillä perintöveron maksavat omistajat. Omistajat saavat kuitenkin vähentää hallintaoikeuden arvon , joten käyttöoikeus pienentää omistajille maksettavaksi jäävää perintöveron määrää. Hallintaoikeuden alaista omaisuutta ei saa myydä, lahjoittaa eikä hävittää.

Omistusoikeustestamentti

Täysi omistusoikeustestamentti on testamentti, joka antaa puolisolle täyden määräysvallan esimerkiksi myydä tai lahjoittaa omaisuutta. Täyden omistusoikeuden saaja saa määrätä omaisuudesta myös testamentilla.

Rajoitettu omistusoikeustestamentti sen sijaan estää ensisaajaa testamenttaamasta omaisuutta eteenpäin, koska rajoitettu omistusoikeustestamentti sisältää määräyksen seuraavasta omistajasta ensisaajan oikeuden lakattua (ns. toissijaismääräys). Rajoitettu omistusoikeustestamentti sallii kuitenkin omaisuuden myymisen.

Kumpi testamentti kannattaa tehdä?

Omistusoikeustestamentti kannattaa tehdä, jos haluaa, että puoliso saa tehdä ensiksi kuolleen puolison omaisuudella mitä haluaa

Omistusoikeustestamentilla voi tehdä myös viisasta perintöverosuunnittelua:

Alle 20 000 euron perinnön kohdalla testamentinsaaja säästyy perintöverotukselta perintöverovelvollisuuden alkaessa vasta 20 000 eurosta: Esimerkiksi kullekin lapselle kannattaa jättää perinnöksi alle 20 000 euron perintöä ja loput leskelle, näin vältytään maksamasta perintöveroa.

Hallintaoikeustestamentti soveltuu verorasituksen minimoimiseen. Esimerkiksi avopuolisot voi hyödyntää hallintaoikeustestamenttia halutessaan turvata lesken toimeentulon ensiksi kuolleen puolison jälkeen.