Entä jos puoliso kuolee? Hoitakaa kuntoon nämä 10 asiaa

Suomalaiset ovat varautuneet puolison kuolemaan äärimmäisen huonosti. Puolison kuolema tuo surun lisäksi mukanaan monta muuta asiaa, mitkä leski joutuu ottamaan huomioon. Miten käy yhteisten velkojen? Miten rahat riittävät? Mikä on lasten asema? Miten avioehto vaikuttaa kun toinen kuolee? Pitäisikö laatia testamentti?

Eihän sitä haluaisi edes miettiä! Kukapa haluaisi puolison kuolemaa ajatella? Aiheen epämiellyttävyyden takia sitä haluaa siirtää ajatukset asiasta tuonnemmaksi. Moni suomalainen onkin varautunut puolison kuolemaan huonosti tai ei ollenkaan. Itse olen sitä mieltä, että nämä asiat pitäisi kertoa yläkoulussa tai viimeistään papille tulisi antaa lisätehtävä valistaa vihkipari laatimaan paperiasiat kuntoon.

Kiinteistönvälitysurani alussa myin talon, jossa avopuolisoista toinen oli äkillisesti menehtynyt. Pentti oli lähtenyt kauniina kevätpäivänä hiihtämään niin kuin monena muunakin päivänä. Mutta kun Penttiä ei kuulunut, avovaimo Seija huolestui miehestä. Huoli ei ollut turha. Kuusissakymmenissä ollut Pentti oli saanut sydänkohtauksen ja kuollut äkillisesti hiihtoladulle. Surun lisäksi Seija järkyttyi omisuuden jaosta: Koska avoliitossa eläneellä pariskunnalla ei ollut lapsia, koko Pentin omaisuuden peri hänen kolme sisarustaan! Seija ja Pentti olivat pitäneet yhtä nuoresta asti. Kumpikin oli perusterve eikä mitään suurempia huolia ollut. Talo oli rakennettu Pentin perintönä saamalle tontille ja lainhuuto oli yksin Pentin nimissä. Juuri remontoitu kylpyhuoneremontti oli maksettu yhteisesti ja he olivat säästäneet myös Pentin tilille rahaa siltä varalta, että eläkkeellä sitten matkusteltaisiin. Mutta nyt kaikki rahat ja talo menivät Pentin sisaruksille ja Seija jäi tyhjän päälle. Myöhemmin kuulin, että tilanne oli ollut Seijalle niin raskas, että menehtyi pian avopuolisonsa jälkeen.

Miten sitten varautua puolison kuolemaan ja mitä tulee ottaa huomioon?

1. Huolehtikaa, että pankkiasiat ovat kunnossa: Kuolleen puolison pankkitilit sulkeutuvat. Jos teillä on yhteinen käyttötili, leskellä tulee olla pääsy tilille. Omat rahat olisi syytä säilyttää aina omilla nimillä olevilla tileillä.
2. Sopimukset: On hyvä olla tietoinen puolison tekemistä sopimuksista. Esimerkiksi vakuutuksista kannattaa tarkistaa ketkä on merkitty edunsaajiksi ja kenellä on oikeus päästä veikkaustileille. Selvitä etukäteen palveluntarjoajien kanssa miten sopimukset voidaan lopettaa tai siirtää lesken nimiin.
3. Puolison asuminen: Leskellä on oikeus jäädä asumaan yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon. Pystyykö leski pitämään asunnon yksin? Asumisoikeutta ei ole kuitenkaan avopuolisoilla. Tee testamentti avopuolison turvaksi.
4. Selvitä mitä toisen puolison omaisuudelle tapahtuu lain mukaan.
5. Selvitä lasten perintöoikeus: Mitä saa leski, mitä lapset?
6. Selvitä veroseuraamukset. Kannattaako laatia testamentti ja säästää perintöveroissa?
7. Selvitä riittävätkö lesken rahat toisen kuollessa, jos ensiksi kuollut puoliso on ollut varakkaampi
8. Mitä kaikkea pitää tehdä kuoleman jälkeen? Pystyyko leski selviytymään henkisesti ja taloudellisesti perunkirjoituksesta ja hautauksesta?
9. Avio-oikeus. Huolehtikaa, että mahdollisista edellisistä liitoista on tehty omaisuusjärjestelyt loppuun. Jos edellisistä liitoista ei ole tehty ositussopimusta, ensimmäisen liiton puoliso on kuolinpesän osakas siihen asti, kunnes ositus on toimitettu!!
10. Varaudu vanhuuteen edunvalvontavaltuutuksella. Huomioikaa, että leski ei ole mahdollisesti oikeustoimikelpoinen ensiksi kuolleen kuollessa

Pureskellaanpa vielä edellä esitettyjä hieman tarkemmin. Jos asiat tuntuvat monimutkaisilta, yritä jatkaa silti. Varautumalla teet monta asiaa paljon helpommaksi!

Yhteiset pankkitilit

Tiesitkö, että pankkitilillä olevista rahoista tulee myös kuolinpesän omaisuutta, jos tili on ollut yhteinen? Siksi yhteiseltä tililtä ei välttämättä saa enää hoidettua arjen raha-asioita toisen menehdyttyä. Siksi omat rahat kannattaa pitää omalla tilillä. Tarvittaessa voit antaa puolisollesi käyttöoikeudet tilillesi, jolloin hän voi maksaa laskuja ja siirtää rahoja tililtäsi. Puolison oikeus käyttää tiliä päättyy kuitenkin heti jos menehdyt. Sen jälkeen hän ei voi enää nostaa rahaa tai tehdä tilisiirtoja tililtäsi.

Jos tililtä menee automaattisesti e-laskuja tai suoraveloituksia, katsotaan niiden veloittaminen pankissa tapauskohtaisesti tilin omistajan kuoltua. Yleensä ei ole estettä sille, että vuokrien, sähkölaskujen ja vakuutuksien maksaminen jatkuu, mutta vaikkapa lehtilaskuja ei välttämättä enää makseta.

Jos teillä on yhteinen tili, on siihen yleensä kummallakin käyttöoikeus. Sekä puolisosi tai sinä voitte kumpikin itsenäisesti käyttää tiliä. Tällaista tiliä kutsutaan tai-tiliksi. Tai-tiliin sinulla myös säilyy käyttöoikeus, jos puolisosi menehtyy. Kuolinpesästä tulee toinen tilin omistajista. Kummalla tahansa tilin omistajista on kuitenkin oikeus vaatia tilin varojen jäädyttämistä, myös kuolinpesällä tai sen yksittäisillä osakkailla, jos kuolinpesästä on tullut toinen omistajista.

Yhteisen tilin käyttöoikeudet voi olla määritelty myös niin, että voitte käyttää tiliä vain yhdessä. Tällaista tiliä kutsutaan ja-tiliksi. Käytännössä puolisosi ja sinun täytyy yhdessä käydä konttorissa maksamassa tai nostamassa rahaa kyseiseltä tililtä. Ja-tiliä et siis voi enää käyttää ilman kuolinpesän osakkaita puolisosi kuoleman jälkeen.

Kuolinpesästä tulee siis kummassakin tapauksessa yhteisen tilin toinen omistaja. Siksi kannattaa säästää pahanpäivän rahat, sellaiset, joita tarvitset arjesta selviytymiseen, omalle tilille. Yhteisen säästötilin rahoihin pääsee usein käsiksi vasta perunkirjoituksen jälkeen.

Sopimukset

Vakuutusten edunsaaja kannattaa tarkistaa joka vuosi: Yleinen virhe on se, että henkivakuutus tehdään ja sitten se unohdetaan kuten testamentti. Varmista kenelle henkivakuutuksesi korvaus aikanaan menee. Läheistesi piiri tai omat tavoitteesi ovat saattaneet muuttua. Lapsia on voinut tulla lisää, tai olet ehkä eronnut tai mennyt naimisiin. Joku läheisistäsi on saattanut kuolla tai jostakin ihmisestä on tullut hyvinkin tärkeä. Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin, vaikka testamentissa lukisi mitä, se ei vaikuta edunsaajamääräykseen.

Jos olet merkinnyt edunsaajaksi puolison, se tarkoittaa aviopuolisoa tai rekisteröityä kumppania, mutta ei avopuolisoa. Jos haluat avopuolisosi edunsaajaksi, kirjaa hänet nimellä ja merkitse myös hänen henkilötunnuksensa.

Puolison kuollessa tulee sosiaalisen median ja muiden verkkopalveluiden tilit sanoa irti. Eri palveluissa on erilaiset ohjeet tilien lopettamiseen. Jos tiedät tunnukset ja salasanat, voit ainakin joissakin palveluissa lopettaa tilit niiden avulla. Di­gi­taa­li­sen jää­mis­tön sel­vit­tä­mis­tä voi hel­pot­taa kir­joit­ta­mal­la tes­ta­ment­tiin, ke­nel­lä on oi­keus di­gi­taa­li­seen jää­mis­töön ja mis­sä esi­mer­kik­si sa­la­sa­no­ja säi­ly­te­tään. Tes­ta­men­til­la voi myös kiel­tää di­gi­taa­li­sen jää­mis­tön si­säl­lön sel­vit­tä­mi­sen.

Puolison asuminen

Lain mukaan leskellä on tietyt oikeudet puolisonsa omaisuuteen, vaikka leskeä ei olisi mahdollisessa testamentissa huomioitu lainkaan. Yksi näistä oikeuksista, ns. vähimmäissuoja, on oikeus pitää puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanomaisine irtaimistoineen jakamattomana hallinnassaan. Tämän oikeuden tarkoituksena on turvata lesken asumisolojen jatkuvuus.

Oikeus kohdistuu sellaiseen asuntoon (rivitalo, omakotitalo, kerrostalo), jonka joko ensin kuollut puoliso on omistanut yksin tai puolisot ovat yhdessä omistaneet. Oikeus ei koske sellaista asuntoa, jonka omistaa edes osin joku kolmas taho. Tällainen tilanne koskee kuolinpesän omistuksessa olevia asuntoja ja asuntoja, jotka ovat ensin kuolleen yrittäjäpuolison yrityksen omistuksessa. Leski ei voi asumisoikeuden nojalla, vaikka olisi itse osaomistajana asunnossa, yksin ja omatoimisesti myydä asuntoa. Lesken asumisoikeus on vahvempi kuin rintaperillisen lakiosaoikeus. Huomioitavaa on lesken asumisoikeudessa, että perilliset maksavat myös asunnon osalta perintöveron (jota tosin pienentää lesken hallintaoikeus). Hankala tilanne saattaa syntyä perillisten osalta, jos kuollut puoliso on mennyt uusiin naimisiin eikä leski ole perillisille läheinen. Lapsille tulee maksettavaksi asunnosta perintövero, mutta leskellä saattaa olla asunto hallinnassaan kymmeniä vuosia. Tilanteen voi korjata testamentilla, jossa leskelle annetaan omistus- ja hallintaoikeus koko asuntoon ja molempien puolisoiden kuollessa lapset perivät asunnon. Leski saa periä 109 999 € verovapaasti kun taas rintaperillinen 20 000 €. (Voimassa olevat perintöön liittyvät veroasiat tulee ensisijaisesti varmistaa veroviranomaiselta)

Lesken perintöoikeus

Puolisolla ei ole perintöoikeutta

Melkein kaikilla on se käsitys, että aviopuoliso perii puolet kuolleen puolison omaisuudesta ja lapset puolet. Mutta tämä ei pidä paikkaansa! Leski perii puolisonsa vain, jos kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eli lapsia tai lapsenlapsia. Toisen puolison kuollessa suoritetaan puolisoiden omaisuudelle ositus. Kummankin omaisuus lasketaan yhteen ja jaetaan tasan. Jos kuolleella puolisolla on ollut nimissään enemmän omaisuutta kuin leskellä, tulee kuolinpesän maksaa leskelle tasinkoa. Jos leskellä on enemmän omaisuutta kuin kuolinpesällä ei leskellä ole kuitenkaan velvollisuutta maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Tämä tarkoittaa sitä, että jos kuolleella puolisolla ja leskellä on yhtä paljon omaisuutta, ei leski saa kuolleen puolison omaisuudesta mitään. Leskellä ei siis ole perintöoikeutta aviopuolison omaisuuteen, ainoastaan oikeus tasinkoon, jos omistaa vähemmän kuin kuollut puoliso. Käytännössä kuolleen puolison nimissä olevat rahavarat tai kesämökin perivät siis kokonaisuudessaan lapset.

Monesti ositusta ja perinnönjakoa ei tehdä lesken ja kuolleen puolison lasten välillä vaan ensiksi kuolleen puolison omaisuus jää kokonaisuudessaan lesken haltuun. Järjestely sopii useimmiten silloin kun kaikki lapset ovat yhteisiä ja kuolinpesä muutoinkin sopuisa.

Vaikka ositusta ei tarvitse tehdä, tekee sen joka tapauksessa verottaja. Verottaja tekee laskennallisen osituksen ja määrää kuolleen puolison perillisille perintöveron. Jos kuolleen puolison omaisuus on jäänyt lesken haltuun, kannattaa verottajan kanssa olla tarkkana, että perintöveroa ei makseta uudelleen lesken jälkeen. Ensiksi kuolleen puolison omaisuus ja lesken varat ovat saattaneet sekottua. Tästä syystä perukirja kannattaa aina tehdä ammattilaisella, että välttyy turhasta veronmaksusta!

Jos kuolleella puolisolla ei ole lapsia, perii hänet puoliso. Myöhemmin lesken kuollessa aviopuolisoiden välillä tehdään ositus ja ensiksi kuolleen puolison perukirjassa ilmoitettu omaisuus menee lesken jälkeen ensiksi kuolleen puolison sisaruksille, ei siis lesken perillisille.

Jos puolisot eivät ole olleet avioliitossa, eloonjäänyt ei peri mitään.

Mitä ne tasinko ja ositus tarkoittivatkaan?

Tasinko on omaisuuserä, jonka kuolinpesän pitää suorittaaa varattomammalle leskelle, jotta kummankin, lesken ja kuolleen puolison, omaisuuden arvo tulee yhtä suureksi.

Ositus tarkoittaa avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman jälkeen tehtävää avio-oikeuden alaisen omaisuuden selvittämistä ja tasaamista

Testamentilla voit vaikuttaa itse siihen miten omaisuutesi jaetaan ja leskeksi jääneen perintöoikeuteen

Laatikaa keskinäinen testamentti puolison turvaksi. Testamentilla voi antaa puolisolle omistus -ja/tai hallintaoikeuden kaikkeen tai osaan omaisuuteen. Jos omaisuutta on paljon, kannattaa muistaa, että leski voi joutua maksamaan perintöveroa. Verotuksellisista syistä perintöä ehkä kannattaa jakaa ensiksi kuolleen puolison jälkeen hänen lapsille ja lapsenlapsille, koska he saavat kukin periä verovapaasti 20 000 €. Puoliso saa periä 109 999 € verovapaasti.

Lapsettoman pariskunnan kannattaa laatia keskinäinen testamentti, vaikka puoliso lain mukaan periikin lapsettomana kuolleen puolisonsa. Nimittäin myöhemmin lesken kuollessa hänet perivät myös ensiksi kuolleen puolison sukulaiset. Testementilla lapseton henkilö voi määrätä kuka hänen omaisuutensa perii lesken kuoleman jälkeen. Perijänä voi olla vaikkapa eläinsuojeluyhdistys tai lesken aikaisemmasta liitosta olevat lapset.

Testamentilla voit määrätä, että perintönä saatu omaisuus ei ole avio-oikeudenalaista perinnönsaajien puolisoille. Jos siis lapsesi ei ole laatinut avioehtoa, voi omaisuutesi eron tullessa mennä lapsen puolisolle. Testamentilla sinä voit määrätä että näin ei tule käymään, eikä kenenkään tarvitse tietää sitä.

Avio-oikeus

Suomessa lain mukaan avioliiton aikana omistus pohjautuu puolisoiden omaisuuden erillisyyden varaan eli puolisot omistavat itse oman omaisuutensa ja vastaavat myös itse omista veloistaan. Omaisuuden erillisyyttä lieventää avio-oikeussäännöstö, joka tulee sovellettavaksi avioliiton päättyessä. Avioliitto päättyy lähtökohtaisesti avioeron vireille tulon tai toisen puolisonkuoleman johdosta. Avio-oikeus on avioliitto-oikeudellinen käsite ja sillä tarkoitetaan puolisoiden oikeutta toistensa omaisuuteen.

Jos puolisioilla on avio-oikeus toistensa omaisuuteen, kuuluu ositettavaan omaisuuteen lähtökohtaisesti kaikki omaisuus, joka heille on kertynyt sekä ennen avioliittoa että sen jälkeen. Avio-oikeutta ei ensiksi kuolleen puolison perillisillä ole kuitenkaan siihen omaisuuteen, jonka leski on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla toisen puolison kuoleman jälkeen.

Jos kuolleen puolison omaisuuden on suurempi kuin lesken, on kuolleen puolison perillisten annettava leskelle tasoitusta tasinkoa. Jos lesken omaisuus on suurempi kuin kuolleen puolison vastaava omaisuus, lesken ei tarvitse suorittaa tasinkoa kuolleen puolison perillisille, ellei hän sitten itse niin halua tehdä. Tätä kutsutaan lesken tasinkoetuoikeudeksi.

Jos puolisot ovat ennen avioliittoa tai sen aikana solmineen avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen, toimitetaan toisen puolison kuoleman jälkeen omaisuuden erottelu. Myös sivullisen eli kolmannen osapuolen toimesta on saatettu esimerkiksi lahjakirjassa tai testamentissa määrätä avio-oikeuden poissulkemisesta, joten tällainen omaisuus jää osituksen ulkopuolelle.

Mihin kaikkeen avio-oikeus vaikuttaa?

Muista laatia ositussopimus eron jälkeen!

Lain näkökulmasta avioliitto on ennen kaikkea taloudellinen sopimus, jonka vaikutukset näkyvät vasta, kun avioliitto joskus päättyy joko eroon tai toisen puolison kuolemaan. Avioliitto päättyy taloudellisesta näkökulmasta vasta ositussopimuksen allekirjoittamiseen, ei käräjäoikeuden määräämään avioeroon. Jos puolisoilla ei ole ollut merkittävää omaisuutta tai omaisuus, esimerkiksi yhteinen asunto, on myyty eron tullessa, on yleinen harhaluulo, että ositussopimusta ei tarvita. OSITUSSOPIMUS TULEE LAATIA AINA AVIOERON JÄLKEEN! Ositussopimus voidaan laatia pitkänkin ajan kuluessa avioerosta.

Lopuksi

Niin ikävältä kun rakkaan poismenon ajatteleminen tuntuukin, kannattaa yhdessä miettiä miten toinen sitten pärjäisi. Surun keskellä ikävät yllätykset musertavat entisestään. Laatikaa tarvittaessa testamentti, avioehto, edunvalvontavaltuutus ja entisten puolisoiden kanssa ositussopimusket kuntoon. Sen jälkeen voitte hyvillä mielillä jatkaa yhdessä elämistä.

Maria Saarenpää